sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Sawa-di-ka!

Hei taas pikku monsterit. Viime päivityksestä alkaakin olla jo aikaa, ja vaikka mitän on kerennyt tapahtua. Tärkeintä on kuitenkin se, että pääsin vihdoin ja viimein pois Turkista. ;)
Kolme kuukautta sitten meikäläinen laskeutui Phuketin lentokentälle. Hyvin nuutuneena, mutta onnellisena tallustelin ulos, ja vastassa minua oli norjalainen pomoni. Tulin heti alussa hänen kanssaan hyvin toimeen ja pölpöttelimme koko tunnin matkan Kata beachille asti. Myöhemmin pomoni kertoi, että hän luuli, että kävin pitkän lennon jälkrrn ylikierroksilla ja siksi puhuin niin paljon. Hyvin luultu.
Vihdoin auton pysähdyttyä kävi ilmi, että minun uusi koti on keskellä jonkin sortin työmaata ja alue muistuttaa slummia. Se ei sillon haitannut, minulla olivain tunne, että nyt mä olen saapunut kotiin. Huone jossa asun on noin 25 neliötä, jossa ei ole edes keittiötä! Kaikki ateriat siis joudun syömään ravintolassa. Huone on suoraan vilkaalle kadulle päin, ja joka yö herään rasittavaan party-tuk tukkiin tai johonkin yhtä ärsyttävään thaikeksintöön. Näiden kolmen kuukauden aikana olen myös huomannut, että thaimaalaset rakastavat raketteja. Ilmeisesti niiden ostamiseen ja räjäyttämiseen ei ole minkäänlaista lakia, ja vielä viime yönäkin olin varma, että kadulla tapahtuu pommi-isku.
Rehellisesti sanottuna mulla ei ollut juuri minkäänlaista pohjatietoa Thaimaasta, kun tänne saavuin. Ensimmäisenä päivänä nostin huimat 100 Batia automaatista, kunnes eräs kollegani valaisi tuon summan olevan vain 2,5 euroa. Koska meidän firmassa on myös hirveästi skandeja enkä jaksa aina bondata niiden kanssa, vaihdoin mun pohjoismaalaisen "hej-tervehdyksen" vanhan kunnon "moi moi"versioon. Íhmettelin aina miksi vastaanottovirkailijat aina rupes kikattamaan tässä tervehdys vaiheessa. Ilmeisesti "moi moi" tarkoittaa täällä alapää karvoitusta.
Thaimaa on tunnettu erityisesti kahdesta asiasta: thaihieronnasta, sekä ping pong showsta. Ja tottakai minun oppaana tulee tutustua kaikkiin maan kulttuurillisiin anteihin. Toisena päivänäni Phuketissa päätin kokeilla hierontaa. Joikaisesta Phuketin hierontapaikasta on mahdollisuus saada happy ending. Yleensä hieroja kysyy haluaako asiakas tavallisen vai privaatin hieronnan. Itse valitsin tavallisen öljyhieronna, koska olen kuullut kauhutarinoita thaihieronnasta. Puolessa välissä hierontaa hieroja pyysi minua kääntymään selälleen. Käännyin, ja yhtäkkkiä hieroja aloittaa yllätyshyökkäyksen sellaiseen paikkaan jota en toivo kenenkään naisen hierovan. Ensimmäinen reaktio oli kauhistunut ja aloin kiljumaan. Hieroja kuitenkin jatkaa hieromista ja toteaa "you have to lilax". Niinpä joudun työntämään hierojan kädet pois ja sanoin "i'm sorry i don't know if this is normal here but i can't relax if you are toucheing my brests". En ole senjälkeen käynyt samassa paikassa kokovartalohieronnassa, ainoastaan jalkahieronnassa ikkunan vieressä, turvallisesti.
Kaikki on varmasti kulleet hurjia tarinoita pingpong esityksistä. Kun ensimmäinen vapaapäivä koitti päätin lähteä tutustumaan kuuluisaan Banglaroadiin. Joka kulmassa tarjotaan erilaisia showta. Niinpä valitsimme opas porukalla parhaimman kuuloisen paikan ja istuimme alas baariin, jossa eteemme kiikutettiin menu. Juomien sijaan listalla oli erilaisia esineitä/eläimiä joilla show toteuteaan. Perinteisten pingispallojen sijaan voi siis valita esimerkiksi astetta villimmän kilpikonna shown! Jostain syystä me päädyimme katselemaan tätä perinteisempää versiota. Nainen joka esiintyi osoittautui suorastaan monilahjakuudeksi, ja tunnin aikana hän muun muassa ampui tikkoja ja soitti pilliä. Katsomossa ei ollut hirveästi muitan kun me opaat, ja kun muut valitsivat parhaat paikat eturvistä itse ovelana tyttönä menin heidän taakseen. Mulla oli mielikuva, että esityksen aikana katsomoon alkaa lennellä pingispalloja, ja toverit muodostivat juuri sopivan ihmismuurin suojelemaan minua noilta palloilta. Jouduin kuitenkin taas pettymään, koska pointtina oli vain nähdä kuinka pallo menee sisään ja sitten tipahtaa alas.
Monet paxit jotka tulevat Phukettiin pelkäävät syödä paikallisissa kojuissa ja ravintoloissa. Itse uskon, että vatsapöpö voi ihan hyvin iskeä suomessakin. Ja halusinkin todistaa, että täällä voi syödä ihan mitä vaan ilman huolia. Olin oppaana city tourilla, jossa vietetään kaksi tuntia Phuket Townin yömarkkinoilla. Kävelin siellä kojulta kojulle, ja maistelin erilaisia ruokia. Myöhemmin kehuskelin paxeille, sekä vanhemmilleni suoritusta. Vurokauden kuluttua keskellä yötä kivut alkoivat. Yritin soittaa sairaalaan, mutta kukaan ei oikein ymmärtänyt mitä yritin sanoa. Lopulta jouduin soittamaan TF:n hätäpuhelimeen, josta sitten ihanainen kollegani vastasi ja ihmetteli mikä minulla oli hätänä. Hän soitti sitten ambulanssin hakemaan minut, ja vietin kaksi päivä tiputuksessa sairaalassa.
Ruosta puheen ollen, koin tänään ensimmäisen thai insultin tai thai truthin, kummalla tavalla sen nyt haluaa nähdä. Pohjustukseksi täytyy kertoa, että Thaimaalaiset sanoo asiat todella suoraan. Eivätkä he koe, että he voivat lokata meitä länsimaalaisia kommenteillaan. Jokaisen ulkomaallaisen työntekijän tulee läpäistä lääkärintarkastus, että he saavat luvan työskennellä täällää. Moni meidän oppaista(tietysti skandeista) sai lääkäriltä kommentteja, että heidän pitää alkaa urheilemaan ja että he eivät saa syödä yhtään enempää herkkuja. Henkilökohtainen lempparini oli, että he kehottivat yhtä opasta pesemään paremmin hampaat. Kolme kuukautta olen odottanut tätä päivää kun joku kommentoi ulkonäköäni. Aamulla olin yhdellä hotellilla serviksillä ja seisoskelin aulassa tyhjänpanttina. Hotellin vastaanotossa on töissä nainen joka aina hymyilee ja jutelee minulle. "Losa you have got up some kilos." Hän sanoo hymyillen. Thai englanti on vieläkin vaikeaa ymmärtää ja pyysin naista toistamaan saman asian, koska luulin kuulleeni väärin. Tälläkertaa nainen teki asian selväksi: "I see that you like to eat lot. You are getting fat." Heh, naurahdin vaikka oikeasti halusin purskahtaa itkuun.
Oppaiden joulunodotus on käynnissä nimittäin listat kesäkaudelle ovat täällä! Toimistolla käy kuhina kuin korvatunturilla. Toiveet esitetään, ja tontut(servarit) kertovat joulupukille(HR:lle) kuka on ollut hyvä ja kuka paha. Itse odotan innolla kesää, ja tuloksia hauista. Saa nähdä minne päädyn ensi kesänä, vinkiksi voin antaa, että täällä olen jo aikaisemminkin ollut töissä...
Koska ilmeisesti riisinkin syönti alkaa näkymään vyötäröllä, päätin kokeilla kahta thaimaalaisten suosimaa urheilulajia: hot yogaa ja thai boxingia. Mutta nisstä ja muista kokemuksista lisää seuraavassa päivityksessä.

And that's how Rosa C's it